Akateeminen käännös

Siksi yleisin ansa, johon kääntäjä akateemisissa teksteissä lankeaa, on varovaisen ilmauksen muuttaminen ehdottomaksi väitteeksi. Virkkeen ”havainnot viittaavat siihen, että yhteys voi olla olemassa” kääntäminen muotoon ”havainnot osoittavat yhteyden” ei ole kielivirhe vaan tieteellinen vääristymä.

Mitkä tekstit, mikä palvelutaso?

Akateemisesta maailmasta tulevat pyynnöt eivät ole yhtä ja samaa lajia. Toisaalla ovat lehteen lähetettävät artikkelit, toisaalla tutkintotodistukset ja opintosuoritusotteet, jotka on käännettävä virallista menettelyä varten. Nämä ovat täysin eri prosesseja: ensimmäisessä ratkaisee kielen laatu, toisessa muodollinen uskollisuus ja vahvistuskerros.

Teksti	Käyttötarkoitus	Ensisijainen vaatimus	Vahvistuksen tarve
Lehtiartikkeli	Julkaisu	Sujuvuus, alan kielen mukaisuus	Ei tarvita
Opinnäytetyö ja sen tiivistelmä	Arviointi	Termien johdonmukaisuus, muotovaatimukset	Yleensä ei
Konferenssiesitelmä ja posteri	Esittäminen	Lyhyys, visuaalinen yhteensopivuus	Ei tarvita
Tutkintotodistus ja opintosuoritusote	Vastaavuuden tunnustaminen, hakemus	Täsmällinen uskollisuus, taulukon asettelu	Vahvistettu käännös, useimmiten notaarin vahvistamana
Kurssikuvaukset	Tunnustaminen, vapautus	Opintopiste- ja tuntitietojen oikeellisuus	Vaihtelee viranomaisen mukaan
Suosituskirje	Hakemus	Tyylin ja painotuksen säilyttäminen	Yleensä ei

Käsittelemme asiakirjaoppaassamme, miten kutakin asiakirjaa käsitellään vastaavuus- ja hakemusaineistoissa, ja maaoppaassa sen, mitä reittejä kohdemaat käyttävät tutkintotodistusten tunnustamiseen.

Miksi alan tuntemuksesta ei tingitä?

Akateemisissa teksteissä termien vastineet vaihtelevat tieteenalan mukaan. Sama sana voi viitata psykologiassa, tilastotieteessä ja taloustieteessä kolmeen eri käsitteeseen. Alan ulkopuolelta tuleva kääntäjä ei aisti tätä eroa; hän valitsee sanakirjan ensimmäisen vastineen, ja teksti tuntuu alan lukijasta vieraalta. Tämä on yksi useimmin esitetyistä huomautuksista vertaisarvioijien lausunnoissa.

Oikea lähestymistapa on valita kääntäjä tieteenalan mukaan ja käyttää viitteenä kirjoittajan omia aiempia julkaisuja. Kirjoittajan termivalinnat on säilytettävä niin kauan kuin ne eivät ole ristiriidassa alan yleisten valintojen kanssa.

Yhteiskuntatieteissä ongelma kärjistyy entisestään. Useimmat käsitteet ovat sidoksissa tiettyyn teoriaperinteeseen, eikä sen perinteen vakiintunut turkinkielinen vastine välttämättä täysin vastaa lähdekielen käsitettä. Tällaisissa tilanteissa suositeltu tapa on antaa lähdetermi sulkeissa siinä kohdassa, jossa se esiintyy ensimmäisen kerran, ja jatkaa läpi tekstin yhdellä ainoalla vastineella.

Mihin menetelmä- ja tulososissa kiinnitetään huomiota?

Akateemisen tekstin teknisin osa on menetelmäosa. Siinä ei siirretä kertomusta vaan toistettavissa oleva toimenpiteiden sarja. Otoskoko, mittausväline, toteutuksen kesto ja tilastollisten menetelmien nimet siirretään täsmälleen; mitään niistä ei laajenneta selittämällä eikä lyhennetä.

Tulososassa yleisin ongelma taas on taulukon ja tekstin erkaneminen toisistaan. Jos tekstissä kerrottu arvo näkyy taulukossa toisenlaisena, vertaisarvioijat merkitsevät tämän ristiriidan heti. Siksi käännöksen jälkeisessä tarkastuksessa taulukon arvot ja tekstin ilmaisut varmennetaan ristiin.

Pohdintaosassa huomio kiinnittyy väitteen vahvuuteen. Se, millä ehdoilla tulokset ovat päteviä, mitä rajoituksia niihin liittyy ja voidaanko niistä yleistää; kaikki tämä on siirrettävä lähdetekstin varovaisuuden tasolla.

Opinnäytetöiden käännöksille ominaiset ehdot

Opinnäytetyöt eroavat artikkeleista kolmessa kohdassa. Ensimmäinen on laajuus: opinnäytetyö vastaa useaa artikkelia, ja tässä mittakaavassa termien johdonmukaisuus säilyy vain termilistan avulla. Toinen on muotovaatimukset; yliopistojen kirjoitusoppaat asettavat tiukkoja sääntöjä otsikkotasoista, taulukoiden otsikoista ja lähdeviittausten esittämisestä.

Kolmas on aikataulu. Opinnäytetöiden käännökset ovat yleensä sidottuja työn puolustustilaisuuden ajankohtaan, ja teksti päivittyy edelleen käännöksen ollessa kesken. Tällöin on turvallisempaa rakentaa kulku, jossa toimitetaan luku kerrallaan, kuin odottaa koko tekstiä yhdellä kertaa; loppuluenta on kuitenkin ehdottomasti tehtävä koko tekstille yhden ihmisen voimin.

Toinen opinnäytetöissä usein kohdattu tilanne on se, että pyydetään kääntämään vain tiivistelmä. Lyhyeltä näyttävä työ on tosiasiassa vaikea: tiivistelmän on kannettava koko työn väite muutamassa sadassa sanassa, ja termivalintojen on sovittava yhteen työn muun osan kanssa. Kääntäjä, joka näkee vain tiivistelmän, ei voi rakentaa tätä yhteensopivuutta; siksi tiivistelmien käännöksissä odotetaan, että myös työn asiaankuuluvat luvut annetaan viitteeksi.

Hanke- ja apurahahakemukset toimivat samalla logiikalla. Näissä teksteissä arvioija katsoo tieteellisen sisällön ohella ehdotuksen rakennetta ja sitä, täyttääkö se kriteerit. Kun hakuilmoituksessa esiintyvät kriteerien nimet käytetään hakemuksessa samoina termeinä, arvioija pystyy tekemään vastaavuuden nopeasti. Vapaa käännös vaikeuttaa tätä vastaavuutta, vaikka olisi moitteeton, ja voi tuottaa haittaa pisteytyksessä.

Viittaukset, lähdeluettelo ja muotovaatimukset

Lähdeluetteloa ei käännetä; lähteiden tiedot jäävät alkuperäiselle kielelleen. Tehtävänä on muotoilla luettelo kohdelehden vaatiman viittausjärjestelmän mukaan ja varmentaa, että tekstinsisäiset viittaukset vastaavat lähdeluetteloa. Yleisin ongelma turkista käännetyissä artikkeleissa on se, että tekstissä esiintyvä lähde puuttuu lähdeluettelosta.

Myös taulukoiden ja kuvien otsikot, lyhenneluettelot ja eettiset ilmoitukset noudattavat lehden muoto-ohjetta. Kun nämä vaatimukset tarkistetaan käännöksen yhteydessä, muodollisen hylkäyksen riski lähetyksen jälkeen pienenee selvästi.

Prosessi ja eettinen raja

1. Määritetään tekstin tieteenala, kohdelehti tai kohdeviranomainen ja toimituspäivä.
2. Kootaan kirjoittajan aiemmat julkaisut ja mahdolliset organisaation termivalinnat.
3. Tehdään käännös; epäselvät ilmaisut kysytään kirjoittajalta eikä niitä arvata.
4. Tehdään alan sisäinen tarkastusluenta; väitteiden vahvuus ja numeeriset tulokset tarkastetaan.
5. Kohdekieltä äidinkielenään puhuva lukija tekee sujuvuustarkastuksen.
6. Työ toimitetaan muoto- ja viittaustarkastuksen jälkeen.

Tässä on selvä raja: kääntäminen ei ole tekstin kirjoittamista. Olemattoman luvun tuottaminen, havaintojen uudelleentulkinta tai lähteiden lisääminen loukkaa tieteellistä rehellisyyttä. Kääntäjän panos voidaan mainita menetelmäosassa tai kiitoksissa; moni lehti odottaa tätä avoimuutta.

Mikä määrää hinnan?

Akateemisessa käännöksessä ensimmäinen kustannuksia määräävä tekijä on tieteenalan asiantuntemuksen syvyys. Toinen on lähdetekstin kunto: hyvin kirjoitettu turkinkielinen teksti etenee nopeasti, kun taas sekava luonnos vaatii ennen kääntämistä erillistä ymmärtämistyötä. Kolmas on se, sisällytetäänkö sujuvuustarkastus mukaan.

Virallisissa asiakirjoissa, kuten tutkintotodistuksissa ja opintosuoritusotteissa, logiikka muuttuu täysin; niissä ratkaisevat sivumäärä ja vahvistuskerros. Näiden kahden palvelutyypin hinnoittelu on erillinen ja selitetään erikseen hintasivulla. Voit lähettää tekstisi tarjouslomakkeella.

Usein kohdatut tilanteet

• Lehti hylkäsi ja perusteluna oli kieli. Tällöin tarvitaan uuden käännöksen sijasta kohdennettu korjaus vertaisarvioijien huomautusten mukaisesti.
• Sanaraja. Tiivistelmäosissa on tiukat rajat; jos teksti pitenee käännöksessä, lyhentäminen tehdään yhdessä kirjoittajan kanssa.
• Arvosana-asteikkojen ero. Opintosuoritusotteiden käännöksissä arvosana-asteikkoa ei muunneta; lähteen asteikko siirretään sellaisenaan ja mahdollinen selitys liitetään mukaan.
• Useita kirjoittajia. Eri kirjoittajien laatimat luvut eroavat tyyliltään; yhden ihmisen tekemä loppuluenta poistaa tämän eron.

Sivu on tarkoitettu tiedoksi; prosessi ja ehdot voivat päivittyä ajoittain. Ratkaisevana on pidettävä toimenpidepäivänä voimassa olevaa ehtoa.